sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Päivä tropiikissa

Minnesota Zoo, Tropics Trail
Eilen päätin paeta arjen kiireitä muutamaksi tunniksi tekemällä päiväretken lähistöllä sijaitsevaan suureen eläintarhaan, Minnesota Zoohon. Eläintarha sijaitsee Apple Valleyssa, Minneapolisista ja Saint Paulista etelään, ja kohteeseen on yliopistolta reilun 25 kilometrin mittainen matka. Koska luovin tieni perille julkisia käyttäen, matkustusaika venähti pariin tuntiin per suunta. Lähdin ennen puolta yhtätoista yliopistolta, nappasin bussin numero 84 heti Anderson Centerin kulmalta ja jäin kyydistä Snelling Avenuen metroasemalla. Seuraavaksi matkasin metrolla vihreää linjaa pitkin Downtown Eastille, jossa vaihdoin siniselle linjalle Mall of Americaa kohti. Päätepysäkillä kipusin linja-autoon, jonka nokassa loisti teksti "444C Burnsville Center". Yleensä täällä busseissa näkee seuraavan pysäkin kulkuneuvon etuosaan sijoitetusta valotaulusta, mutta nyt kun paikannuspalvelusta olisi ollut suurin hyöty niin sellaista ei ollutkaan käytössä. Onnekseni jäin kuitenkin oikealla pysäkillä pois, vaikka epäilys ehti jo hiipiä mieleeni odotellessani jatkoyhteyttä määränpäähäni. Kaikki meni kuitenkin lopulta sujuvasti ja astuin ulos bussista lähes tasan kaksi tuntia sen jälkeen, kun olin kampukselta lähtenyt matkaan.
Ponteva matkaaja!
Vihdoin perillä :)
Maksettuani 18 dollarin suuruisen sisäänpääsymaksun, valitsin suunnakseni saamani kartan perusteella "Northern Trail" -nimellä merkityn reitin. Sää olikin huomattavasti kylmempi kuin olin odottanut, ja näpsiessäni kuvia lumisista maisemista ja aitauksissaan tallustelevista, hytisevistä ja möllöttävistä eläimistä sormeni jäätyivät pian tunnottomiksi. Ruuhkaisiin sisätiloihin verrattuna reitti oli hyvin rauhallinen, ja esimerkiksi amurinleopardin ja -tiikerin seurassa sain viettää runsaasti kaksinkeskistä aikaa kenenkään häiritsemättä. Sää oli kirkas ja aurinkoinen, ja luontoreitti paikoitellen hyvin idyllinen ja hurmaavan tyypillistä Minnesota-kuvastoa muistuttava :D Sisään palattuani tunto alkoi vähitellen palata kohmeisiin ja kömpelöihin sormiini.
Afrikan pingviini polskuttelemassa
Tämä väsynyt nalleparka olisi vain halunnut nukkua...
...mutta sen sinnikäs kaveri kävi jatkuvasti haastamassa laiskottelevaa ystäväänsä leikkiin.
Amurinleopardi, joka hetkeä ennen kuvan ottoa murisi matalasti oikein mahansa pohjasta :D
Retken maisemistoa
Valtava amurintiikeri taaplaili edestakaisin lasin viertä ja teki lähikuvien näpsimisen helpoksi
Siirryin puiston seuraavaan osioon, tällä kertaa sisätiloihin. Kyseessä oli "Tropics Trail", joka osoittautui ehdottomasti suosikkireitikseni. Seuraavan tunnin vietin sulamalla trooppisissa maisemissa ja lämpötiloissa vehreän sademetsän ja trooppisten eläinten keskellä. Erityisihastusta herättivät muun muassa Matschien puukenguru, Intiantapiiri sekä monenlaiset värikkäät linnut ja apinat. Laiskiaisesta en valitettavasti saanut napattua kuvaa, sillä ensinnäkään otus ei ollut järin kuvauksellinen (muhkea, liikkumaton kasa karkeaa karvaa katsojien puoleiseen lasiseinään painautuneena) ja toiseksi huoneen valaistus oli melko heikko. Tropiikista jatkoin matkaa vielä "Minnesota Trail" -nimiselle kierrokselle, jolla kohtasin muun muassa majavia, saukkoja, ahmoja, susia, kojootteja, ilveksiä, puumia, mustakarhuja sekä jonkinlaisia suuria kalkkunaa muistuttavia lintuja, jotka käyskentelivät ympäriinsä aitauksessaan. Koska kyseessä oli lauantaipäivä, eläintarha oli täynnä perheitä ja lapsia parveili ympäriinsä. Ruuhka ei kuitenkaan pahemmin haitannut retkeäni, vaan pikkulasten intoa, ihmetystä ja hullunkurisia kysymyksiä oli huvittavaa seurata.
Tropiikkialueen suuri hiekkalaatikko lapsille
Puuma
Vinkeä tapiiri :D
Tapiiri pulahtaa uimaan
Minnesota Trailin lähtöpiste
Cedar-Riversiden metroasema, jonka pääsin näkemään
päivän aikana useamman kerran kuin olisin halunnut
Matkatessani takaisin kohti yliopistoa vaihdoin bussia tällä kertaa eräällä kunnon asemalla Cedar Grovessa. Metron kyydissä Mall of Americasta Downtown Eastille nuokuin paikallani ja hätkähtelin vähän väliä tihrustamaan seuraavaa asemaa valotaulusta. Kroppani tuntuu olevan sitä mieltä, että olen viimeisen viikon sisään nukkunut liian vähän ja siksi se päättikin lyödä päälle armottoman väsymyksen matkan ollessa vielä kesken. Samainen uupumus on jatkunut myös tänään jarrutellen ensiviikkoiseen tenttiin valmistautumistani.

Viimeisellä pysäkillä ennen vaihtoasemaa ryhdistäydyin ja vaihdoin vikkelästi junaa, vain huomatakseni, että sen sijaan että olisin vaihtanut vihreälle linjalle, olinkin hypännyt jälleen siniseen junaan, jonka määränpäänä oli Mall of America. Löysin itseni siis matkaamasta takaisin täysin samaan suuntaan kuin josta minuutteja aiemmin olin tullut. Jäin kyydistä Cedar-Riversiden asemalla, hyppäsin seuraavaan vastakkaiseen suuntaan kulkevaan junan ja vaihdoin vihdoin onnistuneesti vihreälle linjalle seuraavalla pysäkillä. Useista vaihdoista huolimatta, käytin koko päivän osalta liikkumiseen rahaa vaivaiset 3,50 dollaria.


Päästyäni takaisin kampukselle päivä ei kuitenkaan vielä ollut ohi, vaan lauantain kruunasivat uudet makuelämykset. Matkalla yliopistolle pysähdyin apteekissa ostamassa voita ja jatkoin sitten määrätietoisesti, kylmässä viimassa kipittäen matkaani. Hetkinen... Apteekista voita? Kyllä, täällä apteekit ovat kuin päivittäistavarakauppoja lääkkeiden kera :D En oikeastaan edes nähnyt kummoista lääkevalikoimaa, vaan suuri apteekki oli pääosin täytetty kaikenlaisilla elintarvikkeilla maidosta, munista, riisistä ja pastasta pitkiin riveihin erilaisia myslipatukoita ja muroja, pyykinpesu- ja tiskiaineita, siivousvälineitä, koulutarvikkeita, meikkejä, hiusvärejä ja hygieniatuotteita. Näyttihän sieltä kauimmaisesta nurkasta sitten löytyvän tiskit reseptiasiakkaille :D

Päästyäni huoneeseemme ryhdyimme Emilyn kanssa heti toimeen: teemana oli "must-eat American foods", minkä vuoksi pääruoaksi nautimme grilled cheese sandwicheja ja jälkiruoaksi suklaahippukeksejä kampusmarketista hankkimastamme valmiskeksitaikinasta. Olin hurjan nälkäinen pitkän päivän jälkeen, ja kaksi leipää katosi hetkessä vatsaani kahdeksan keksin saattelemana. Ja ne keksit, vau! Ihanan pehmeitä ja lämpimiä suoraan uunista otettuina. :) Alla vielä kuvamateriaalia herkullisesta kokkaustuokiosta!

Manor Hallin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevä pieni keittiö
Innokas (ja nälkäinen!) kokki :D Päässä Suomesta kiikutettu ja jo monella reissulla palvellut kulhoksi taittuva lautanen (voi pistää mikroon ja menee pieneen tilaan) ja kädessä spatula (kirjoitusmuotoa viilattu, opin hauskan kuuloisen termin ruoanlaiton yhteydessä :D)
Huonetoverini Emily odottaa keksien valmistumista malttamattomana :D

Grilled Cheese Sandwich
Emily etenee tarkkaan vaalitun reseptin mukaan leipiä valmistaessaan :D
Mestarikokki työssään!
Ja sitten jälkiruokaan!
Voiko tämä olla näin helppoa?
Kyllä se voi!
Seitsemäs keksi menossa ja edelleen maistuu :D
 Tässä kaikki tältä erää, seuraavaan postaukseen! :)

4 kommenttia:

  1. Siis MITEN ne on ajatellu kun ovat laittanu hellan napit tuonne ylös???? Eikö siinä käräytä käsivarsia kun tekee ruokaa ja pitää kurottautua ruuan yli?? :D Pystyisköhän netistä jostain tilata suomeen kaikenlaisia jenkki herkkuja? Nuo keksit oli TOSI hyvän näkösiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No NIINPÄ! :D Vältyttiin kyllä palovammoilta, mutta tosi fiksu idea pistää nupit tuonne :D Kuulostaisi näppärältä konseptilta, mistä sitä tietää vaikka vähän googlailemalla sellainen paikka löytyisi! Välillä niiltä Suomen markettien jenkkiruokahyllyiltä löytyy joitakin maistamisen arvoisia herkkuja, mutta eiväthän ne hirveän laajoja ole :D

      Poista
  2. Kiva "tavata" Emily vihdoin :). Terveisiä!
    Ja tosiaan herkullisia leipomuksia!!
    Onko tuo kaasuhella??? Ja toimiiko uunikin kaasulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kaasulla toimiva tietääkseni, vaikka Emilykin odotteli liekkien ilmaantumista nuppeja väännellessään! Liedellä on sellaiset kuumenevat kiekuravastukset ja uuniin kurkatessani näin myös siellä pohjalla oranssina pohottavan vastuksen :)

      Poista