sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Tutkimusretki Tylypahkaan

Eilinen ystävänpäivä sujui pääosin reilu parituntisten, romanttisten skypetreffien sekä opiskelun parissa. Miten sattuikin, että ensimmäistä kertaa kun minulla olisi ystävänpäivädeitti, niin olen 6900 kilometrin päässä kotoa paikassa, jossa ystävänpäivä on valtava juttu ja jossa päivällisen nauttiminen tuona erityislaatuisena iltana yksin kampusravintolassa herättää suuria itsetietoisuuden tunteita :D Päivä oli joka tapauksessa mukava, ja vaikken jättänytkään kampusaluetta kertaakaan (kuten en tänäänkään, miten villi viikonloppu jälleen kerran!), onnistuin törmäämään erääseen ihmeelliseen paikkaan vain pari kerrosta huoneestamme alaspäin. Eilen pyykkiä pestessäni kiipesin kuumasta kellaripyykkituvasta takaisin huonettamme kohti ja päätin hiukan tutkailla ensimmäisen kerroksen aulatiloja tarkemmin.

Aiemmin olin sattumalta nähnyt vilauksen tummilla puupaneleilla peitetystä aulasta ja tilan koristeellisesta katosta ja nyt suuntasin toistamiseen rakennuksen itäsiipeä kohti. Perille päästyäni ihailin ympäristöäni: joka puolella ympärilläni levittäytyivät tummanpuhuvat, paneloidut seinät ja tunsin joko astuneeni yhdelle Harry Potter -kirjasarjan päänäyttämöistä tai vähintäänkin siirtyneeni vuosisadan verran ajassa taaksepäin. Tallentaessani puhelimeni muistikortille näkymiä vanhahtavista, ruskeasävyisistä huoneista kera jykevien puupöytien ja korkeaselkäisten tuolien, etenin hiukan syvemmälle pääaulasta käytävää seuraillen. Käytävä päättyi parioville, joiden takana odottavaan näkyyn en osannut varautua: suuri ja korkea, vaaleansinisellä kokolattiamatolla päällystetty sali, jonka ympäriinsä sirotellut nojatuoli- ja ruokailuryhmät täplittivät muuten melko tyhjän näköistä tilaa. Koska päivä oli jälleen kerran hyvin aurinkoinen, valo virtasi sisään salin lukuisista ikkunoista ja valkea, tummanruskeiden puuparrujen halkoma katto avarsi tilaa entisestään. Olin näkemästäni äärimmäisen vaikuttunut, kuten kenties kuvauksenikin antaa ymmärtää :D Sali oli hiljainen ja jollakin tapaa lähes taianomainen yhdistäessäni mielessäni edessäni avautuvan näkymän sekä sen faktan, että asuinrakennukseni historia ulottuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Valtavan huoneen nurkasta löysinkin vanhan hissipaneelin nappuloineen, vaikka hissiä ei tietääkseni Manor Hallissa enää pitkiin aikoihin olekaan ollut.
Aiemmin tuossa kohtaa on ilmeisesti sijainnut hissi
Näkymä pääaulasta Great Hallia kohti
Palasin takaisin huoneeseemme haltioissani löydöksestäni: miten voikin olla, että kolmen viikon ajan olen saanut tätä rakennusta kutsua väliaikaiseksi kodikseni, enkä tuona aikana ole kuullut hiiskahdustakaan The Great Hall -nimisestä salista? :D Syytinkin välittömästi Emilyä merkittävien faktojen pimittämisestä hänen palattuaan kolealta varainkeruupulahdukseltaan yhä hyvin kylmissään.

Tänään tarkoituksenani oli suunnata Minneapolisin keskustaan alueen pääkirjastoon, mutta mittarin näyttämät 18 pakkasastetta ja kylmä viima estivät aikeeni. Sen sijaan päädyin viettämään päivän koulukirjojeni, kampusruoan ja skypettelyn parissa. Viime päivien aikana olen oppinut muutaman uuden hauskan ilmaisun: jos joku kertoo olevansa "in a pickle", hän on todennäköisesti jonkinlaisessa vaikeassa tilanteessa. "Pickle" ei tässä yhteydessä viittaa suolakurkkuihin, vaan on jonkinlainen pesäpallotermi, jolla kuvataan kahden pesän välillä edes takaisin juoksemista. Lisäksi olen pariin otteeseen kuullut jonkun toteavan: "I'm wearing many hats" (toimii myös a couple of / a lot of / more than one hats), jota ei suinkaan pidä ymmärtää jonkinlaisena kummallisena kerrospukeutumisen taiteenlajina, vaan sanonnalla viitataan tilanteeseen, jossa henkilö tekee montaa eri asiaa yhtä aikaa. Suomenkieliseksi vastineeksi sopisikin "olla monta rautaa tulessa".
Emilyn setä kävi korjaamassa viikko sitten tuomansa
lampun, ja nyt huoneessa on vihdoin mukava valotasapaino!
Emily esitteli, kuinka kampuksen grilliä käytetään. Piper Grill
avautuu päivällisen sulkeutumisen jälkeen, eli arkisin klo 19.30
ja viikonloppuisin klo 18.30 :)
Breaded Chicken Sandwich
Tämä vekotin ilmoitti tärisemällä, vilkkumalla
ja ääntelemällä, kun tilaamani annos oli valmis
Myöhemmin illalla liityin erääseen kampuksen auditorioista katsomaan vasta hiljan ensi-iltansa saanutta
Big Hero 6 -leffaa! Kokemus oli erityisen hauska suomalaiseen katsomistyyliin tottuneena: salillinen ihmisiä
todella nauraa hekotti kovaan ääneen huvittavissa kohdissa, huokaili ja päästeli "aaaawwww" ääniä suloisen
päähahmon toilaillessa sekä itkeä niiskutti elokuvan loppumetreillä :D
Koska Emily on kotoisin aurinkoisesta ja ympäri vuoden suhteellisen lämpimästä Floridasta, hän on huvittanut minua useilla kertomuksillaan, jotka liittyvät hänen ensikohtaamisiinsa Minnesotan vilpoisten säiden armoilla. Eräs seikka huoletti häntä eri toten ennen pohjoiseen muuttoa: entä jos kenkien pitäminen tuntuu todella ahdistavalta ja jalat hikoavat lämpimissä talvisaappaissa? Floridassa Emily kuulemma on koko ikänsä käyttänyt vuoden ympäri varvassandaaleja, ja vasta Saint Pauliin muutettuaan hänen täytyi oppia pitämään normaaleja kenkiä. Myös nykyisen sukkavarastonsa huonetoverini on kartuttanut lähes kokonaisuudessaan muuttonsa jälkeen: Floridassa kun ei niitäkään tarvinnut, paitsi kuntosalille ja keilaamaan mennessä. Sama pätee kaikenlaisiin muihin talvivarusteisiin lämpimät takit, pipot, hanskat ja kaulahuivit mukaan lukien. Tässä valossa aiemmin kuvattua Emilyn reaktiota tuulihousuihini onkin jo hiukan helpompi ymmärtää: tosi kätevää, nuohan ovat kuin takki, mutta jaloille!! Oikeaksi termiksi paljastui myöhemmin "windbreaker pants", kun taas toppahousuja voidaan kutsua nimillä "winter pants" tai "snow pants".

Olemmekin jatkaneet "What's this called?" -peliämme, ja viikonlopun aikana olen oppinut muun muassa, että rahia kutsutaan nimellä "footstool" ja nokikolari on "chimney sweeper". Jälkimmäiseen sanaan Emily on kuulemma elämänsä aikana törmännyt ainoastaan Maija Poppasta katsellessaan, minkä vuoksi ammatti ei ollut aivan kirkkaana mielessä :D Nyt on vuorossa vielä uppoutuminen arkeologiseen fiktioon kurssikirjan muodossa ja huomenna uuden kouluviikon aloitus samaisen kurssin luennolla! Tiedossa on myös pari palautusta ensi viikolle, joten postaukset voivat siksi olla jossain määrin tiiviimpiä tai ilmestymistahti normaalia harvempi :) Alla vielä joitakin otoksia tältä päivältä!

Sunnuntain brunssi
Pahanmakuisia karkkeja, joista on kuitenkin mukava rakennella
viestejä eteenpäin lähetettäväksi :D
Päivän toinen skypetyshetki Starbucksin ja Fireplace Loungen tuntumassa
Opiskelua vastalöydetyssä Great Hallissa!
Lounaalta pihistetty M&Ms-keksi
Päivälliseksi kokoamani hamppari, joka sisältää
kanaa, salaattia sekä kastiketta :)
Päivälliseltä saapuessani törmäsin mitä suloisimpaan pupuun, joka kurkotteli Manor Hallin edustalla
kasvavista pensaista käppyräisiä lehtiä suuhunsa! Kuva ei tee tälle valloittavalle ilmestykselle oikeutta :D

2 kommenttia:

  1. Voi jee...tuo Manor Hall on tosi upee paikka!!! Oot kyllä onnekas, kun pääsit sinne, eikä mihinkään uuteen ja hengettömään majapaikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö!!! Olen ihan samaa mieltä :) Kyllä kannatti pommittaa sitä yhtä asuntola-asioista vastaavaa tyyppiä sähköposteilla!

      Poista