torstai 26. helmikuuta 2015

Jännittäviä reissusuunnitelmia

Viime päivät ovat kuluneet pääosin kotitehtävien parissa ahkeroinnin ja kevään ensimmäiseen tenttiini valmistautumisen merkeissä. Ennen kuin sen syvemmin uppoudun kuvailemaan näiden jännittävien päivien yksityiskohtia, on pieni hehkutus ensi viikon suunnitelmista paikallaan: perjantaina, 6. maaliskuuta kutsuu nimittäin viikonloppureissu Chicagoon!!

Varasin lennot äärimmäisen extempore viime lauantai-iltana: aloin vilkuilemaan lentoja kymmenen jälkeen aikeenani kartoittaa hiukan mahdollisuuksiani lähteä jonkinlaiselle minilomalle tässä kevään mittaan, ja hups vain, löysin itseni naputtelemasta maksutietojani kenttiin alle tuntia myöhemmin. :D Vaikka jälkikäteen kyseenalaistin hienon suunnitelmani lentoaikojen suhteen (päätin, että yhtäkään luentoa en jätä väliin, joten lento lähtee perjantaina klo 3 päivällä ja takaisin olen maanantaina aamupäivällä ennen arkeologian tuntia) ja toivoin, että olisin rohkeammin varannut paluulennon vasta maanantai-illaksi varmistaen maksimaalisen perilläoloajan kohteessa, olen kuitenkin tyytyväinen, että toimin vikkelästi. Seuraavana päivänä samaisten lentojen hinnat olivat nimittäin kivunneet jo sadalla dollarilla ylöspäin. Tehokasta nähtävyyskiertelyä ja miljoonakaupunkiin tutustumista on siis ensi viikolla luvassa kahden kokonaisen päivän ja yhden illan verran! :) Samalla ensiviikkoisen Chicagon reissun odottelu tuo myös Los Angelesin matkaa lähemmäksi, ja kevätloma häämötteleekin jo neljän viikon päässä.

Sitten takaisin lähes yhtä jännittäviin uutisiin. Viime viikolla suunnistin ensimmäistä kertaa katsastamaan kampuksen liikuntapalvelut. Juoksuratojen paikantaminen vei hetken, sillä en heti osannut etsiä niitä oikeasta paikasta: kukapa ensiksi tajuaisi tähyillä yläilmoihin juoksumahdollisuuksia paikantaessaan? Mutta sielläpä juoksuradat sijaitsivat: kiertäen suuren ja korkean liikuntasalin laitoja huomattavasti lähempänä katonrajaa kuin lattiaa. :D Juoksukokemus oli hauska ja virkistävän erilainen.

En suoraan sanottuna rakasta juoksemista, enkä ylipäätään nauti kovin monista liikuntamuodoista ryhmäliikuntatuntien lisäksi. Mistä sitä tietää, vaikka joskus vielä innostuisin juoksemaan ulkotiloissa (inhoan sitä, että täytyy ottaa sääolosuhteet huomioon varustautuessa, että tietynlainen sää saattaa helposti estää urheilun kokonaan ja ettei treeniä voi lopettaa silloin kun haluaa, jos sattuu vaikka olemaan vielä parin kilometrin päässä maalista :D), mutta tällä hetkellä ainoat ajoittaiset juoksukokemukseni sijoittuvat juoksumatolle. Juoksurata osoittautui kuitenkin positiiviseksi kokemukseksi, sillä tuntuma alustaan on mukavan pehmeä, kierros ei kestä loputtomiin, vaan sen juoksee kovalla tahdilla hyvinkin lyhyeen aikaan ja maisemat ovat huomattavasti mielenkiintoisemmat kuin juoksumatolla hölkkäillessä :D Samalla pystyin seuraamaan jonkinlaisia alhaalla meneillään olevia pesäpallon kopitteluharjoituksia.


Nämä pukuhuoneet on kuin suoraan jenkkileffoista :D
Kampuksen vanhin rakennus, Old Main (1884), iltavalaistuksessaan
Anderson Center ulkopuolelta
Kampusmarketin pakastetarjontaa
Perjantai-illan meksikolainen ravintola, jonne suuntasin Emilyn ja Janen seurassa :)
Myönnetään, hiukan epämääräisen näköinen, mutta ehdottomasti herkullinen ateriani! Chicken Fajita Burrito :)

Sain kunnian pidellä buzzeria odottaessamme pöydän vapautumista :D
"Must-taste American foods" -teema jatkui s'moren makuisilla pop-tartseilla :D
Juoksutreenin jälkeen osasin varautua kipeisiin lihaksiin, ja kolmisen päivää siinä kuluikin, kunnes pystyin jälleen kävelemään normaalisti. :D Sen siitä saa, kun päätyy harrastamaan minkäänlaista vähänkin normaaleista rutiineista poikkeavaa liikuntaa. Maanantainen steppi on kuitenkin jäänyt tähän mennessä viikon ainoaksi urheilusuoritukseksi, sillä koko viikon olen kokenut lämpöilyä ja väsymystä. Lisäksi tämänviikkoinen työmäärä kurssien suhteen on paikoitellen tuntunut hyvin suurelta: olen palauttanut kaksi arkeologian harjoitusta, viimeistellyt yhden yksityiskohtaisen lunttilapun (sallitun sellaisen!) viestinnän tenttiin, osallistunut kyseiseen tenttiin, lukenut noin 50 sivua painavaa asiaa arkeologian kenttätyön metodeista sekä suorittanut pari itsetarkkailua ja attribuutioita koskevaa kysymyspatteristoa tämänpäiväistä sosiaalipsykologian luentoa varten. Aamulla istuin siis kevään ensimmäisessä tentissäni, sillä professori on opiskelijaystävällisesti jakanut kurssikirjan neljään lohkoon, joiden sisältöjä tentataan neljään otteeseen eri tenteissä. Kyseinen lähestymistapa sopii minulle hyvin: vähemmän muistettavaa kerralla, vähemmän stressattavaa, eikä lopputentti ole mikään koko kurssiarvosanan ratkaiseva jättimäinen koitos, vaan ihan samanlainen koe kuin kolme ensimmäistäkin.

Itse tenttikään ei ollut kovin haastava: 52 monivalintakysymystä, 43 oikein/väärin-väittämää sekä yksi lyhyt avokysymys, johon tuli vastata neljästä kuuteen rivin mittaisella selonteolla. Professori oli lisäksi jo etukäteen vinkannut, mitä osiota tuo kokeen ainoa kirjoitustehtävä tulisi koskemaan :D Eikä tässä vielä kaikki: mainitsinhan jo, että tentissä sai olla mukana lunttilappu. Eikä mikä tahansa pikkuruinen läpyskä, vaan A4-kokoa vastaava, 8.5x11-tuumainen paperi, jonka sai täyttää aivan miten tahtoi joko käsin tai koneella kirjoitetulla informaatiolla, kunhan muistiinpanot pysyivät paperin yhdellä puolella. No, minähän tietenkin otin mahdollisuudesta kaiken irti tiivistämällä marginaalit ja rivivälin minimiin, käyttämällä pientä fonttia sekä täyttämällä tehokkaasti kaiken tarjolla olevan tilan kurssin alkutaipaleen pääpointeilla koskien retoriikan historiaa, erilaisia viestintää kuvaavia malleja sekä kuuntelemiseen vaikuttavia tekijöitä. :D Alustavan itsearvion perusteella veikkaisin, että tentti sujui erittäin hyvin. Rohkaisevaa palautetta olen saanut myös tähän mennessä palauttamistani tehtävistä: kahdesta arkeologian ja yhdestä sosiaalipsykologian harjoituksesta ropisi täydet pisteet!
Lunttilappuni, jossa näkyvät tyhjät tilat täyttyivät vielä kuvan ottamisen jälkeen käsin tehdyistä muistiinpanoista :D
Giddens Learning Centerin vanhan kirjaston sisäänkäynti, joka edelleen jaksaa ihastuttaa :)
Hyvä tietää, että kirjaston alakerrasta löytyy suoja tornadojen varalta :D
Näkymiä Old Mainilta Hewitt Avenuelle
Yliopistolle on viimeisen kuukauden sisään ilmestynyt pylväisiin kirjaintarroja, joista muodostuu koulun nimi (nähtiin Emilyn kanssa, kuinka niitä asentamaan saapuivat kunnon ammattilaiset kolmijalan varassa keikkuvine punaisine säteineen, joiden avulla kuviot tulivat suoraan), ja tuolien selkänojiin liimattiin huutomerkkejä,
jotka Hamlinen uusitussa logossa edustavat I-kirjainta...
...tähän tärkeään investointiin koulun lehti vastasi sitten oheisella huikealla sarjakuvalla! :D :D :D
Toista päivää pienessä lämmössä
Sunnuntain brunssi Emilyn ja Mirandan seurassa
Viime viikon perjantain lounas
Maanantain lounas
Tiistain lounas
Keskiviikon lounas
Tämänpäiväinen lounas :D Jossain vaiheessa ruoka alkaa varmasti liikaa toistaa itseään,
enkä enää postaa joka toisesta nauttimastani ateriasta kuvaa!
Keskiviikkoinen banaanimoussejälkiruoka :)
Eilen illalla osallistuin Manorin tämän, eli kolmannen kerroksen aulassa pidettävään illanviettoon, johon kuului triviaa mustan väestönosan historiasta sekä mikä tärkeintä, nachoja juustolla ja salsalla. :D En tietenkään osannut vastata kuin kahteen kysymykseen tunnin mittaisen triviatuokion aikana ("Who was the first African-American president of the United States?" sekä "Which famous speech was delivered on August 28, 1963?"), joista jälkimmäisen arvasin rustaamalla tauluuni ainoan muistini syövereistä kalastelemani merkittävän puheen, Martin Luther Kingin "I Have a Dream". :D Loppuajan käytin seuraamalla visailua, napostelemalla nachoja sekä piirtelemällä mustalla, poispyyhittävällä tussilla laiskiaisen kuvia vastaustauluuni.
Tänään yliopistolla jaettiin ilmaiseksi Mountain Dewin uutuusjuomaa :)
Reippaana tenttiin! Päivän väistämätön lämmön nousu ja väsähdys tapahtuivat onneksi vasta kokeen jälkeen.
Tämmöinen tapahtuma menee multa valitettavasti ohi Chicagon reissun takia! Ja järjestetään vielä Manorissa :D
Pilvinen ja leuto keskiviikko
Yliopiston postitoimisto, jossa käyn päivittäin toiveikkaana kurkkimassa Emilyn lokeroon,
josko Antin lähes 20 päivää sitten lähettämä kirje olisi saapunut! Ei tärpännyt tänäänkään :(

Tiramisu Latte
Muutoin viikkoni ei ole ollut järin tapahtumarikas, mutta olen joka tapauksessa ylpeä suoriutumisestani puolikuntoisena kaikkien koulutehtävien ristiaallokossa. Viikonlopuksi on tiedossa suunnittelua ja pakkaamista Chicagon reissua varten ja kenties ansaittuja lepohetkiä rentouttavien aktiviteettien parissa! :)

2 kommenttia:

  1. Hehee...olet erityisen pätevöitynyt noihin ruokakuvauksiin....tulee mieleen meidän herkkuannokset Kreetan matkalla. Mitenköhän usein tuota tornadosuojaa tarvitaan??
    Toivottavasti selviät flunssasta enne Chicagon matkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä!! :D Kyllä saa olla tyytyväinen noihin aterioihin, joka kerta on niin paljon hyviä vaihtoehtoja mistä valita, että lautaselleni päätyy ihan pikkuruinen murto-osa linjastojen tarjonnasta. Heh, ei varmaan kovin usein tarvita :D Pikaisella googlailulla löytyi, että kyllä tälle alueelle aina silloin tällöin iskee kunnon tornadoja, mutta ei vissiin kovin yleistä. Joo toivotaan, tänään vielä lämpöä!

      Poista